Jaa ajatuksesi:
Helsingin Sanomissa julkaistu Huippu-urheilun instituutti Kihun johtavan asiantuntijan Jari Lämsän haastattelu herätti perustellun huolen suomalaisen urheilun tilasta. Lämsän viesti on selvä: Suomen huippu-urheilumenestys sakkaa, koska urheilu on lakannut olemasta aito, yhteisöllinen kansanliike. 1990-luvun rakennemuutokset ja keskusjärjestöjen kaatuminen katkaisivat paikallistason seurojen suoran yhteyden valtakunnalliseen päätöksentekoon. Tilalle rakennettu ylhäältä ohjattu (top-down) järjestelmä on menettänyt legitiimiytensä ruohonjuuritasolla. Kun aito yhteisöllinen jäsenyys korvataan puhtailla asiakkuussuhteilla ja lisensseillä, murenee seuratason sitoutuminen ja vapaaehtoistyön pohja.
Ekosysteemiajattelun näkökulmasta kyseessä on oppikirjaesimerkki järjestelmätason valuvikaan liittyvästä kriisistä. Toimiva urheiluekosysteemi ei voi rakentua vain kattojärjestöjen uudistusten varaan. Se vaatii myös elinvoimaisen, alhaalta ylöspäin (bottom-up) kumpuavan perustan, jossa paikallisilla seuroilla ja niiden toimijoilla on aito omistajuus, osallisuus ja vaikutusvalta.
Ratkaisuja seuratoiminnan piileviin esteisiin
Kuinka tämä urheilupoliittinen solmu sitten avataan? Vastausta ei tarvitse hakea pelkästään ulkomailta, sillä Suomessa on jo käynnistetty radikaali, datalähtöinen reformi seurojen elinvoiman palauttamiseksi. Vuonna 2024 perustettu Urheiluseurojen Liitto ry (USL) edistää uutta toimintamallia, joka tarjoaa konkreettisia työkaluja juuri Lämsän osoittamien ongelmien ratkaisemiseksi.
Datan valossa suomalaisen urheilun suurin suodatin on seuran etuovella, ei huipulla: varakkaampien alueiden kotitalouksista tulevilla on lähes nelinkertainen (3,95x) yliedustus harrastuksen lähtötasolla. Yhdenvertaisuus ja valikoituminen eivät nimittäin koske ainoastaan lapsia ja nuoria, vaan aina kokonaisia perheitä, sillä osallistuminen on monitasoinen logistinen ja taloudellinen päätös. Nykyinen järjestelmä karsii näiden esteiden vuoksi potentiaalisesti sitoutuneimmat jäsenensä ennen kuin he pääsevät edes polun alkuun, mikä on kriittistä inhimillisen pääoman haaskausta.
Tämä uusi seuralähtöinen malli ohjaa ratkomaan ekosysteemin ongelmia neljän tavoitteen kautta:
- Etuoven suodattimien poistaminen: Datapohjaisella johtamisella tunnistetaan ja eliminoidaan piilevät esteet, jotta seuratoiminta avautuu aidosti kaikille lahjakkuudesta ja sitoutumisesta riippuen – ei perheen taustasta.
- Puheen ja toiminnan kuilun kurominen: Seurojen kipupisteet, kuten vapaaehtoisten loppuunpalaminen ja harrastuksen lopettaminen (drop-out), johtuvat usein strategisten puheiden ja arjen tekojen ristiriidasta. Liian usein urheilua ohjataan ylhäältä alaspäin, jolloin pelistä ja kisailusta tulee vain väline ulkoisten tavoitteiden ja tehokkuusmittareiden saavuttamiseen. Empiirisen datan avulla nämä yhteisödynamiikat ja tensiot tuodaan näkyviksi ja korjattaviksi.
- Nuorten voimaannuttaminen: Malli luo käytännönläheisen, kansalaistoimintaan pohjautuvan oppimispolun, jossa yli 16-vuotiaat nuoret sitoutetaan mukaan datalähtöiseen yhteisöjohtamiseen ja paikallisten haasteiden ratkaisemiseen.
- Ruohonjuuritason datan omistajuus: Siirrytään instituutiokeskeisestä mallista uuteen paradigmaan, jossa seurat omistavat itse oman datansa ja innovaatiot nousevat suoraan ruohonjuuritasolta (Grassroots-First Data).
Nämä tavoitteet muodostavat yhdessä sen uuden paradigman, jota kutsumme Kohtuuden Ekonomiaksi. Se on strateginen suunnanmuutos: siinä ei tavoitella sokeasti resurssien tai joukkueiden menestyksen maksimointia kokonaisosallistumisen kustannuksella, vaan rakennetaan inhimillisesti ja taloudellisesti kestävää tasapainoa. Datalähtöinen ja läpinäkyvä toimintatapa on moderni keino murtaa piilevät valikoitumisen mekanismit ja varmistaa, että urheiluseurat lunastavat lupauksensa koko yhteisöä palvelevana voimana.
Kansainvälinen Sport Pragademy -konsortio muutoksen alustana
Tämän uuden urheilun ekosysteemin rakentaminen ja Kohtuuden Ekonomian vieminen käytäntöön on pitkäjänteinen prosessi, jolle olemme parhaillaan laskemassa vahvaa kansainvälistä perustaa. Turun yliopiston koordinoima, kehitteillä oleva tutkimus- ja kehityshanke Sport Pragademy yhdessä East Carolina Universityn (ECU) sekä norjalaisyliopistojen NTNU ja UiT kanssa tähtää ruohonjuuritason urheilun rahoitus- ja johtamisrakenteiden systeemiseen uudistamiseen.
Erityisesti Turun yliopiston ja yhdysvaltalaisen East Carolina Universityn (ECU) välinen strateginen MOU-sopimus tavoittelee kestävää alustaa kansainvälisesti vertailevalle tutkimukselle. Käynnissä oleva Tromsø Impact Architecture -pilotti aloittaa arktisilla alueilla siirtymän kohti "algoritmista todellisuutta" paikallisseurassa.
Suunta on selvä: tulevina vuosina keräämme yhä laajemmin digitaalista käyttäytymistä koskevaa dataa, joka tekee seuratoiminnan piilevistä rakenteista näkyviä päätöksentekijöille ja mahdollistaa investointien kohdentamisen suuruuden sijasta todelliseen yhteisöosaamiseen.
Kiinnostaako suomalaisen urheilun ekosysteemien kestävä organisointi?
Haluatko olla mukana murtamassa seuratoiminnan piileviä esteitä, hyödyntämässä datalähtöistä johtamista ja palauttamassa yhteisöllistä voimaa suomalaiseen urheiluun? Olitpa seuranjohtaja, lajiliiton edustaja, kuntapäättäjä tai tutkimuskumppani, ota yhteyttä meihin. Rakennetaan yhdessä reilumpi ja menestyvämpi polku tulevaisuuden urheiluyhteisöille.
Juha Hedman
Turun yliopisto / HedCo Oy
